Tärkeää tietoa päänsuojaimista

Työpaikalla sattunut päävamma voi johtaa vakaviin seurauksiin. Henkilökohtaisten kärsimysten lisäksi huolimattomuus voi aiheuttaa kalliita vahingonkorvausvaatimuksia, kohonneita vakuutusmaksuja ja kielteistä vaikutusta yrityksen maineeseen.

Päänsuojainten tyypit

Teollisuudessa ja rakennusalalla käytetään pääasiassa kahdentyyppisiä päänsuojaimia:

Suojakypärät – suunniteltu suojaamaan putoavilta tai liikkuvilta esineiltä sekä työskentelyssä korkealla.

Kolhupäähineet – tarkoitettu suojaamaan ympäristöissä, joissa on riski saada lievempiä iskuja kiinteisiin esineisiin.

Päänsuojaimen valinta tulee aina perustua työpaikan olosuhteiden riskinarviointiin.

Yleisiä syitä päävammojen syntymiseen

Päävammoille on kaksi yleistä syytä. Ensimmäinen on liukastuminen, kompastuminen tai kaatuminen. Toinen syy on putoavan tai liikkuvan esineen osuminen.

Liukastuminen, kompastuminen tai kaatuminen

Raskaassa teollisuudessa ja rakennusalalla työskentelevien työntekijöiden katsotaan yleisesti olevan suurimmassa vaarassa saada päävammoja työpaikalla. Kuitenkin kaikilla toimialoilla ihmiset ovat alttiita liukastumisille, kompastumisille ja kaatumisille, mikä voi johtaa päävammoihin. Työntekijät, jotka työskentelevät korkealla, ovat suurimmassa vaarassa saada päävammoja putoamistapauksissa. Yleisimmät syyt korkealla työskentelyn onnettomuuksiin ovat kattotyöt, jolloin työntekijä voi pudota katon läpi tai sen reunalta, jos putoamissuojausta ei käytetä asianmukaisesti.

Putoavan tai liikkuvan esineen osuminen

Jos työpaikalla osuu liikkuva tai putoava esine, se voi aiheuttaa vakavia ja elinikäisiä vammoja.

Milloin suojakypärää tulee käyttää?

Suojakypärää on käytettävä aina ympäristöissä, joissa on riski:

• putoavista esineistä

• puristumisesta

• lämpösäteilystä

• sulan metallin roiskeista

• sähkövirrasta – tietyt kypärät tai kypärien sisäosat on valmistettu tällaisia työtilanteita varten

• sähköisistä valokaarista – saatavana on suojainpaketteja, jotka sisältävät kypärän, kuulonsuojaimet ja visiirin, jotka on erityisesti hyväksytty suojaamaan sähköisiltä valokaarilta.

Kylmissä olosuhteissa tulisi käyttää kypärää, jonka alle mahtuu myös kypärähuppu.

Milloin kolhupäähinettä tulee käyttää?

Kolhupäähinettä on aina käytettävä ympäristöissä, joissa on riski:

• pään osuminen kovaan esineeseen, terävään esineeseen tai ulkonevaan esineeseen, esimerkiksi ahtaissa tiloissa.

Ominaisuusmuutokset tuotteen ikääntyessä

Teollisuuskypärien osalta standardissa ei ole yleistä suositusta tai määräystä siitä, milloin kypärä tulisi vaihtaa. Tämä johtuu siitä, että kypäriä käytetään ja säilytetään vaihtelevissa ympäristöissä. Kypärät on kuitenkin testattu laboratoriossa olosuhteissa, jotka vastaavat kolmen vuoden käyttöä pohjoismaisessa ilmastossa. Testin jälkeen kypärien ominaisuudet olivat käytännössä muuttumattomat. Käyttöaika voi kuitenkin lyhentyä, jos kypärä altistuu esimerkiksi kemikaaleille tai pitkäaikaiselle auringonvalolle.

Kypärä on vaihdettava välittömästi, jos se on altistunut:

• kemikaaleille

• voimakkaalle iskulle

• pitkäaikaiselle auringonvalolle

UV-säteilyn suhteen kypärän käyttöiästä on vaikea antaa yleistä vastausta, koska säteilyn määrä riippuu siitä, kuinka paljon työskennellään ulkona ja kuinka voimakasta säteily on.

Pakolliset testit standardin EN 397 mukaan

1. Iskunkestävyys

• Kypärään kohdistetaan putoava esine (yleensä paino) tietyltä korkeudelta.

• Mitataan se voima, joka välittyy keinotekoiseen "päämalliin".

• Tarkoituksena on varmistaa, että kypärä vaimentaa iskua riittävästi.

2. Läpäisytesti

• Terävä esine pudotetaan tietyltä korkeudelta kypärän yläosaan.

• Se ei saa tunkeutua läpi eikä osua päämalliin.

3. Kylmänkestävyys

• Kypärä jäähdytetään (yleensä −10 °C tai −20 °C).

• Tämän jälkeen suoritetaan iskunvaimennus- ja läpäisytestit sen varmistamiseksi, että suoja säilyy myös kylmissä olosuhteissa.

4. Lämmönkestävyys

• Kypärä kuumennetaan +50 °C lämpötilaan määräajaksi.

• Sen jälkeen testataan, muuttuuko kypärän muoto, syntyykö siihen halkeamia ja säilyvätkö sen suojausominaisuudet.

5. Palonkestävyys

• Liekin annetaan koskettaa lyhyesti kypärän pintaa.

• Kypärä ei saa jatkaa palamista eikä valuttaa palavia pisaroita.

6. Leukahihnan irtoamistesti (jos leukahihna on olemassa)

Leukahihnan lukitusmekanismin tulee laueta tietyssä voimassa, jotta kuristumisriski puristustilanteessa pienenee.

Mikä on Mips (kypärät, joissa on Mips-teknologia)

Mips-teknologialla varustettu suojakypärä on erityisesti kehitetty antamaan päälle lisäsuojaa haitallisia pyörimisliikkeitä vastaan. Suojakypärässä Zekler Zone Mips pään ja ulkokuoren välissä on Mipsin patentoima pienikitkainen kerros. Maailmanluokan turvajärjestelmän lisäksi suojakypärässä on 12 ilmanvaihtoaukkoa sekä kätevät pikakiinnikkeet otsalampulle, kuulonsuojaimille, visiirille, visiirisuojalle ja niskasuojalle. Lue lisää Mips-teknologiasta.